Kipukohtia ja ruokavaliomuutos

Viikolla käytiin siis ensimmäistä kertaa Kisun kanssa koirehieronnassa. Olen suhtautunut siihen hieman skeptisesti kieltämättä joskus itsekin ja useiden ihmisten suusta kuulee lauseen "Hei haloo se on vain koira". Lihaksistahan koirakin muodostuu? Eikö koiran kuulu saada apua kipuihinsa?
Koirahieronta on viime aikoina tainnut nostaa suosiotaan hurjasti ja yhä enemmän ja enemmän saa lukea tarinoita sillä saavutetusta avusta. Kävin itsekin selkävaivojeni takia juuri hieronnassa ja jokainen hieronnassa käynnyt voi varmasti sanoa kuinka hyvältä se ihmisestäkin tuntuu. Joten varmasti myös nelijalkaisista tämä tuntuu mahtavalta.

Ensimmäinen käyntikerta kesti puolitoista tuntia. Alkuun käytiin koiran historia läpi ja Kisun kohdalla taisi tilakin loppua paperilta kesken. Kisu sai tällä välin tutustua rauhassa hierontatilaan vaikkakin se istua nökötti ulko-ovella koko tämän ajan odottaen pääsyä ulos.
Hieronta aloitettiin pöydällä ja ensimmäisellä kerralla on tarkoitus luoda mahdollisimman positiivinen kerta koiralle jotta se pääsisi rentoutumaan täysin. Olin itse koko ajan hieronnassa mukana antaen koiralle tukea ja turvaa, jotta rentoutuminen mahdollistettaisiin kaikella mahdollisella tavalla.
Hieroja oli todella miellyttävä ihminen jonka läheisyydessä Kisu ei hermoillut ollenkaan. Pöydällä olo tietysti etenkin Kisun kohdalla yhdistyy niihin moniin lääkärikäynteihin, mutta ei se kertaakaan pyrkinyt hyppäämään tai pakenemaan pöydältä. Kylkiasentoon laittaminen on Kisun kohdalla sellainen mitä se pitää vieraana. Se ei viihdy mielellään sylissäkään joten tämä täytyi tehdä hieman pakottamalla.
Kipualueita löytyi useita ja lihakset olivat silmin nähden kipeinä. Suurimmat kipukohdat löytyivät lonkkien seudulta etenkin ojentajat sekä kyynärien seuduilta. Näin ensimmäisellä kerralla lihaksia pyrittiin hieromaan mahdollisimman hellästi koska ne todella olivat kipeänä. Kisu saattoi täristä, äänähtää, värisyttää karvojaan, irvistää ja säpsähdellä kun osui kipeään kohtaan. Niin ettei jäänyt omistajallekaan epäselväksi missä tuntuu ja missä ei. Hieroessa minulle neuvottiin ohjeita kotihierontaa ja venyttelyjä varten. Oli hyvin valaisevaa nähdä kuinka pelkkä jalan venyttäminen sai karvat värisemään jalasta niskaan saakka!
Lopussa Kisu jo nukahti pöydälle kainalooni joka oli hyvä lopetus ensimmäiselle kerralle. Meille jäi erittäin positiivinen kuva ja ensi viikolla on jo uusi käynti. Toivon ja uskon tämän parantavan Kisun elämänlaatua ja voin suositella lämpimästi kaikille muillekin, ihan vain kotikoirillekin.

Keskustelin hieroessa myös Kisun muista vaivoista sillä huomasin tällöin Kisun huulien olevan jälleen ruvella ja huulien pigmentin kadonneen. Meillä on tähän asti syöty lähinnä nappulaa johon olen sekoittanut milloin mitäkin (lihaa, viljaa, kasviksia, maitotuotteita yms.). Hieroja kannusti kokeilemaan BARF-ruokintaa jota olen itsekin harkinnut monesti, mutta pelännyt tekeväni sen väärin. Olen aina ollut sitä mieltä ettei nappula-ruokinta ole luonnollista ruokaa koiralle, mutta kuitenkin pitänyt sen silti ruokinnan pohjana koska niin ohjeistetaan ja suositellaan. Nytkin nurkassa lojuu 10kg säkki nappulaa josta pari annosta olen koirille antanut, niiden vatsat ei sitä vain kestäneet jostakin syystä. Allergia ja vatsaoireet ovat saaneet minut miettimään enemmän teollisen ruokinnan haittoja.
Sain nyt kuitenkin hyviä perusteellisia vinkkejä "iisi barffauksen" aloittamiseen ja pistäydyinkin saman tien Murren Murkinasta hakemassa koirille uudenlaista ruokaa. Katsotaan miten tämä uusi ruokavalio vaikuttaa kaikkeen. Ainakin Kisulle ja Meikolle maistui vallan hyvin. Ensimmäisen järkytyksen jälkeen on kupit nuoltu joka kerralla putipuhtaaksi!

Loppuun vielä kuva tytöistä joka on otettu heinäkuun alussa. Tässä Kisun silmät ovat aika pahan näköisenä ja lähes kiinni rähmästä muurautuneena :(

Elisa ja lauma

Hyväkuntoinen tottelevaisen tanssiva

Kuulostaako tämä shibalta? Ei ehkä heti ensimmäisenä, mutta yritys on kova. Kukapa ei haasteita kaipaisi elämäänsä! ;)

Syksyhän on monille joulun ohella sitä ”lupauksien aikaa” ja erinäisiä uusia harrastuksia haalitaan loman jälkeen. En tiedä onko tästä nyt meidän kohdalla kyse, mutta minä otan kaiken ilon irti siitä, että minulla on koira jonka kanssa voin harrastaa!

Pentukurssin jälkeen oli tarkoitus suunnatta Tmi Rähinän järjestämälle koiratanssikurssille jonne eilen itseni ja Meikon ilmoitinkin. Kurssi alkaa meidän osalta vasta parin viikon päästä, mutta odotan erittäin innoissani mitä tästä syntyy vai syntyykö mitään. Aika näyttää, miten shiba tai lähinnä  Meiko ja minä sovellutaan koiratanssiin.

Kesällä saatiin myös ensimmäinen pintaraapaisu TOKO:n pariin. Valitettavasti loman aikana kovista suunnitelmista huolimatta ei tullut paljoa treenailtua näitä juttuja, mutta eiköhän tässä vielä ehdi. Toivon mukaan myös tämä  ”shibojen- TOKO ryhmä” saa jatkoa syksyn myötä. Näistä kahdesta lajista on varmasti hyötyä toista lajia ajatellen ja ne tukevat toisiaan.

Kaiken kukkuraksi sain vihdoin ja viimein hommattua Cani Cross varusteet. En tilannut (ainakaan vielä ;) ) varsinaisiin kilpailuihin soveltuvia välineitä. Kokeillaan tuleeko tästä nyt mitään ja innostuuko Meiko ollenkaan harrastuksesta omistajansalailla. Täten pääsisin yhdistämään kaksi rakasta harrastusta kerralla, juoksemisen ja koiran. Kisun kanssa aikoinaan tuli juostua lenkkejä pari kertaa viikossa kunnes Kisun vaivat selvisivät ja kävi ilmi, että juokseminen on sille liian raskasta ja niveliä rasittavaa.  Tällöin juoksin flexi kädessä. Nyt löysin varusteet jotka mahdollistavat juoksemisen kädet vapaana. Paketti on jo tuloillaan ja sitä innoissani odottelen. Aluksi pitäisi vain saada Meiko innostumaan juoksemista (ilman nuuskutteluja) ja sen jälkeen saada Meiko jopa hieman vetämään juostessa, jotta lajista saisi kaiken hyödyn irti. 

Jotta ei aivan unohdettaisi muita koiria niin on Kisullekin suunnitelmia. Kisulle on nyt varattu ensimmäinen koirahieronta-aika! Ongelmia ei ole tullut lisää, mutta mieluummin niitä koittaa ehkäistä parhaansa mukaan ennen kuin niitä ilmestyy. Ensi viikolla on ensimmäinen käynti jossa tehdään suunnitelma tarkemmin jatkoa ajatellen. Tästä tulen myös varmasti kirjoittelemaan enemmänkin.

Vietin kaksi heinäkuun viimeistä viikkoa lomaa ja sain pitkästä aikaa viettää Kisun ja Meikon kanssa pari viikkoa Ticon luona. Tämä nallekalle vain jaksaa hurmata minut aina uudelleen ja uudelleen. Tico on aivan valloittava persoona joka jaksaa naurattaa meitä omistajiaan hassuilla tempauksillaan päivittäin. Touhusin Ticon kanssa pitkästä aikaa kaikenlaista mitä ennenkin tehtiin ja hämmästyn aina uudelleen siitä kuinka oppivainen ja fiksu poika on, etenkin temppuja tehdessä. 

Vaahteranlehden Jiro-Isuraeru 6,5 v

Tico nauttimassa kesäpäivästä

Loman myötä oli myös mahdollisuus vierailla pitkästä aikaa hyvän ystäväni luona jolla myös ”sattuu” olemaan shiboja. Kesän aikana on enemmänkin ehtinyt tavata shiba-tuttavia. Harrastus joka on ihanien koirien lisäksi tuonut elämään paljon ihania ihmisiä!

Oli mukava viettää aikaa kaukana kaupungin hälinästä. Sai nauttia päivistä touhuten ja välillä vain olemalla tekemättä mitään. Koirat nauttivat ihmisistä ja lämpimistä ilmoista. 

Tässä otoksia kesälomaltamme!

Lopuksi vielä todiste siitä, että kyllä me jotain loman aikana oppittiinkin. Tässä meidän vesipeto jota ei enää meinaa saada vedestä pois sen kerran jälkeen kun se hoksasi, että uiminen onkin hauskaa. :)

Hyvää loppu kesää toivottelee Genshi No- lauma!