lauantai 3. syyskuuta 2011

Juustoa ja sirkushuveja

Vihdoin ja viimein pääsen päivittämään hieman blogiakin! Meillä hajosi tietokoneesta kovalevy jokin aika sitten ja sen myötä saimme sanoa hyvästit tuhansilletuhansille kuville ja muistoille vuosien takaa joka harmittaa suunnattomasti :( sekä tietenkin monille ohjelmille. Omasta mielestäni tekstejä on mukavempi lukea jos niissä on kuvia mukana ja ohjelma puutosten takia en ole päässyt kuvia käsittelemään kuvauksen jälkeen jos ei asetukset kamerassa ole olleet kuvatessa kohdillaan. Nyt sain joitakin raakileita hieman edes korjailtua ja niitä uskalla esiinkin laittaa. Miten niin keskityn epäolennaiseen? :)

Noh palatakseni itse aiheeseen eli kippuroihin. Meikon kanssa on nyt käyty kahdella koiratanssitunnilla ja erittäin hauskaa on ollut! On aivan mahtavaa nähdä kuinka Meiko on satalasissa mukana ja innoissaan oppimassa.  Helpotusta tuo myös se, että se on kovin helppo motivoida herkuilla. Se on se juusto, shibojen salainen ase! Ainakin meillä.

Tähän päivään mennessä en ole paljoa Meikolle temppuja varsinaisesti opettanut. Olen keskittynyt opettelemaan sen kanssa enemmän  päivittäisessä elämisessä tarpeellisia käskyjä. Nyt jo muutamassa viikossa on kuitenkin erilaisten temppujen kirjo laajentunut huimasti.

Viime kerran jälkeen nauroinkin, että Ticolle ja Kisulle ensimmäinen temppu mitä on opeteltu on tassun antaminen. Tajusin tanssitunnilla kuinka en tätä ole Meikolle opettanut vieläkään. No tuumasta toimeen ja siihen meni valehtelematta alle viisi minuuttia kun Meiko jo tomerana tarjosi käskystä tassua. Fiksu tyttö! Tässä pari treenailun alla olevaa asiaa, ihan alkutekiöissä siis vielä ollaan.

Seuraamista. Hyvä kontakti, mutta saisi olla lähempänä


Kosketustreeniä. (Hyi, töki tässä nyt nenällä mamin likaista jakaa :D)


Pujottelua
Pujottelua
Ensimmäisen tanssikerran jälkeen on kieltämättä tullut kuunneltua jos minkälaisia kappaleita haaveillen ja kuvitellen minkälaista ohjelmaa voisi lähteä rakentamaan. Kuvitelmissaan sitä näkee kaikenlaisia hienoja koreografioita, mutta saa nähdä saadaanko me ikinä aikaiseksi mitään! ;)

Temppujen treenailu etenkin kotioloissa on kaikkien meidän kippuroiden mielestä erittäin hauskaa ja ne ovat siihen aina valmiina. Ajoittain treenataankin niitä aivonystyröitä yhdessä, kaksin ja jokainen erikseen. Hyvä keino saada koira väsymään ja se on kivaa yhteispuuhaa, vain mielikuvitus on rajana! Meiko on ensimmäinen joka ei ota häiriötä ollenkaan vieraiden koirien tai ihmisten läsnäolosta ja sen keskittyminen on satakymmenenprosenttisesti minuun mikä on tietysti positiivinen asia yleisissä treeneissä.

Ticolle tuli aikoinana opetettua jos minkälaisia temppuja ja vaikkei se niitä enää päivittäin treenailekkaan niin se on aina edelleen valmis niitä tekemään. Jotkut vaativat pientä muistutusta jos käskysana on unohtunut, mutta nopeasti ne mieleen palautuu.
                                                                                    
"Tiputa"
"Give me five!"
                                                    
"Maahan" ja "odota"
"ota" pyydetty esine
Tanssii!
Yhteinen leikkihetki palkinnoksi! Ticon lemppari :)
Kisu myös osaa laajan skaalan temppuja ja kotioloissa sekin on aina niitä valmis palkinnon eteen tekemään. Joskin Kisu on tässäkin tapansa mukaan usein hieman malttamaton ja ennen käskysanaa sieltä ehtii tulla jo koko litania temppuja, tietysti niin nopeassa tahdissa kuin on vain mahdollista! :)
(Kisun kuvat ikäväkyllä epäonnistuivat pahemman kerran joten niistä ei nyt todisteita :( )

Meikon mielestä oli ihan tylsää kun piti odotella omaa vuoroaan!
Jälleen tuskaillut kuvien lisäämisen kanssa tänne. Eikö niitä tosiaan saa vierekkäin siististi ilman, että tästä tekstistä tulisi näin hirvittävän pitkää kun kuvat on vain peräkkäin. Neuvoja, anyone? :)

Elisa