Ready to rock and rumble

Viisi pientä shiban-alkua, valmiina pian valloittamaan maailmaa ja omistajansa!

Pennut täyttivät nyt kuusi viikkoa ja ovat jo kovin itsenäisiä tyyppejä. Meiko vieroitettiin jo nyt pennuista ja se olikin varsin onnellinen päästessään takaisin kotiin. Omien ihmisten, Kisun ja omien lelujen luokse. Pennut suhtautuivat mamman lähtöön varsin hyvin, kiusaten toisiaan, talon muita koiratätejä ja kasvattajaa. Meiko sen sijaan loppujen lopuksi reagoi hyvin yllättäen ja nisät täyttyivät maidosta seuraavana päivänä. Meiko sulki maitobaarin jo pari viikkoa sitten, rajoittaen pentujen imemistä, mutta ilmeisesti ei riittävästi kuitenkaan. Omistajalla on olo kuin maatalon emännällä kun on toisen oloa pitänyt helpottaa lypsämällä. Haimme myös lääkityksen avuksi kun tuotantoa riitti liiaksikin asti. Pieni mammani, joka kaikesta huolimatta on ollut varsin onnellinen omaitsensä kotona! Voi kuinka olenkaan ikävöinyt sen hassuja tapoja ja Meiko-juttuja.

Pennut ulkoilevat jo varsin reippaasti. Reviiri laajenee päivä päivältä ja voi kyllä on pysymistä viiden pennun perässä. Koko ajan sai laskea, että kaikki viisi on tallella. Sen verran rohkeita tyyppejä, että tutkivat uusi ulottuvuuksia jo varsin varmoin askelin ja valmiina valloittamaan maailmaa!

Pennuille on myös tulevat omistajansa keksineet kutsumanimet sekä viralliset nimet rekisteröidään keskiviikkoisen sirutuksen myötä.

Joten pidemmittä puheitta voisin esitellä kaikki kera uusien nimiensä. Nimien käännökset ovat tietysti vapaamuotoisia ja koskapa jokin jossakin muualla ei tarkoittaisi jotain muuta :) Otetaan tytöt ensin:

Tyttö numero yksi eli Pupu sai nimekseen Headstyle Yuumei Chiisai Bijin (Kuuluisa pikku-kaunotar) aka Mai.

Main virallinen nimi on sekoitus emän ja isän nimestä, pienellä lisällä :) Varsin osuva nimivalinta pienelle MaiPu:lle. Mai oli jälleen ensimmäisenä meitä vastassa. Se on kovin itsenäinen typykkä ja muiden melskatessa se touhusi omiaan rohkeana ja tutki maailmaa. Olen monesti jo todennut, mutta totean vielä uudelleenkin, että Mai muistuttaa kovin paljon Meikoa pienenä. Ulkonäkökin on melkein samanlainen vain Mailla on erikorva vielä lurpalla kuin mikä Meikolla oli!

Tyttö numero kaksi eli Tipu sai nimekseen Headstyle Yume No Chigusa (Satu/ uni villikukasta) aka Anni.

Anni oli reipastunut hurjasti viikon takaiseen ja siellä se mennä paini poikien kanssa kovat mörinät pitäen. Anni oli kuitenkin edelleen kovin herttainen oma itsensä myös samanaikaisesti. Annilla on jo nyt ainoana korvat täysin pystyssä! Mikä helpottaa sen tunnistamista kuvista.

Poikien tarkkaa syntymäjärjestystä en valitettavasti muista. Ne olivat kaikki vielä siinä vaiheessa niin kovin saman näköisiä. Joten mennään vain jossakin järjestyksessä:

Ensimmäisenä Jörö joka sai nimekseen Headstyle Yasashii Tomodachi (Lempeä ystävä) aka Haru.

Vitsit, että siinä on iloinen ja ihmisrakas pieni miehenalku! Ei ollut hetkeä, että olisi kyykkyyn päässyt ilman, että Haru ei olisi juossut syliin silmät sikkuralla, häntä vispaten ja korvat lentokoneasennossa. Meinannut alkuun saada kuviakaan kun toinen juoksi koko ajan luokse. :)

Otetaan toisena Viilis joka sai nimekseen Headstyle Yasashii Chibiryu (lempeä pieni lohikäärme) aka Miki.

Miki on hyvin charmantin ja maltillisen oloinen pienimies. Se selkeästi tietää kykenevänsä mihin vain jos vain riittävästi haluaa. Vaikkakin Miki on vielä ainut joka ei pääse omatoimisesti yli pentuaitauksesta, liekö se sitten huono vai hyvä juttu, riippuu varmaan kysyykö kasvattajalta vai pennulta itseltään :)

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä Poju poika sai nimekseen Headstyle Yancha No Chibisuke (vallaton pieni mies) aka Shiro.

Shiro on myös kovasti huomiota rakastava ja rauhallinen poika. Se tykkäsi myös itsenäisestä hämmästellä maailman menoa ja vaikutti olevan sellainen pieni tuumailija. Vauhtiakin kyllä löytyi tästä valloittavasta pienestä miehestä!

Mamma sai lainaan manttelin josta kiitos Mai:n tuleville omistajille. Nyt pysyy mamma lämpimänä! Vaikkakin Meiko on kovasti eri mieltä sen käyttämisestä ;) Heti hieman touhotettuaan kotona, painui Meiko massu pullollaan ruokaa kunnon unille. Vain kuorsaus ja tasainen tuhina kuului.

Meiko-emä omistajineen toivottaa kaikkea hyvää ihanalle viisikolle ja tuleville omistajille jotka saavat pienet kippuransa parin viikon päästä kotiin! Myös me olemme kovin iloisia jos aika ajoin kuvien tai viestien myötä saamme kuulla Main, Annin, Shiron, Mikin ja Harun maailman valloittamisesta uusien omistajien silmin. Ikävähän näitä tulee, en voi muuta sanoa vaikka hymyn huulille nostattaa tieto siitä, kuinka kovasti siellä tulevat kodit odottaa uusia lapsosiaan vihdoin kotiin ja kuinka reippaita näpä penskat onkaan ! (pyyhkii hymyillen kyyneliä silmäkulmista..)

Elisa

Uusi ja ihmeellinen maailma

Ystäväni Karoliina oli meillä vierailulla viikonlopun ja Karoliinalla on itsellään myös shiboja, joista toinen on Riitan kasvatti niin suunnattiin yhdessä katsomaan pentuja hänen kanssaan. Nyt kun oli useampi apukäsi niin pienestä sateesta huolimatta pennut pääsivät ulkoilemaan ensimmäisen kerran eläessään. Hieman kaikkia jännitti alkuun, mutta reippaasti tutustuttiin tähän uuteen ulottuvuuteen!

Kaikki tekivät myös tarpeitaan jo pihalle. Liekö sitten vain jännityksestä lirahti alle vaiko vaistot jo ohjasivat hienosti. Omista koiristani kaikki ovat aina jo luovutusiässä olleet sisäsiistejä ja se onkin shiboille hyvin tyypillistä.  Oma pesä halutaan pitää siistinä!

Kuvat kertovat varmaan enemmän kun tuhat sanaa joten tässä :)

Anni, Shiro, Jörö, Pupu ja Viilis

Anni poseeraa

Pupu ja pupun pylly

Viilis

Jörön mielestä oli parempi katsella
maailmaa ihmisten sylistä

Edelliseen kirjoitukseen viitaten on tässä nähtävissä miten emän ulkonäkö kokee aika kovan muutoksen pentujen aikana. No turkki on onneksi uusiutuva luonnonvara vaikka sillä onkin suuri vaikutus koiran ulkoiseen olemukseen :)

Kuva: Karoliina S.
itse bloggaaja ja Meiko-mamma-karvaton

Anni tanssahtelee
Kuva: Karoliina S.

Kuva: Karoliina S.

Kuva: Karoliina S.
Pupu, Anni ja taaimmaisena Shiro

Kuva: Karoliina S.
Jörö haluaa syliin turvaan :)

Sitten on aika uneksia uusista kokemuksista! :) Kuvassa Pojuksi kutsuttu poika joka tulee kuulemma tottelemaan jatkossa nimeä Shiro. Komea nimi komealle miehenalulle!

Kuva: Karoliina S.

Paljon onnea Norjanpoika

Aika rientää ja nyt voi onnitella jo vuoden ikäistä Dazu-poikaa, joten paljon onnea Nakazo av Enerhaugen aka Dazu! Rapsutukset tuli välitettyä virtuaalisesti ja Dazun omistajalle kiitos, että toimitti ne perille. Poika juhlii päiväänsä kuulemma kera kakun ja pääsee oikein itse valitsemaan lahjansa eläinkaupasta, kyllä on hyvät oltavat toisella! :)

Dazu kävi myös viikko sitten piipahtamassa ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään Turku KV:ssa tuloksena EH3 kera erinomaisen arvostelun. Tuomari kaipasi vielä lisää showmaista draivia ilmeisesti liikkeisiin. Voinemme kuitenkin sen puuttumisen laittaa ainakin osittain jännityksen piikkiin. Näyttely oli ensimmäinen iso sisänäyttely Dazulle joten uusia kokemuksia rikkaampana kohti uusia haasteita. Dazun omistaja Taru on kiertänyt ahkerasti mätsäreissä ja Dazu onkin tainut kerätä sieltä jo melkoisen palkintosaaliin!

Dazu on myös päässyt omistajansa kanssa kokeilemaan monelaisia lajeja. Ihanaa kun shibojakin alkaa esiintyä monissa muissakin harrastuslajeissa ja tietenkin mieltä lämmittää, että Taru on saanut Dazusta kivan harrastuskaverin!

Tässä vielä muutamia kuvia Dazusta viime kesältä. Kuvissa Dazulla on vielä turkinvaihto päällä, mutta valitettavasti en tähän hätään päässyt käsiksi uudempiin kuviin, eikä karvattomuus koiraa huononna tietenkään! Toivottavasti pian pääsisi tapaamaankin Turun hurmuria ihan livenä jälleen.

Kuvat © Sini Suutari

Dazu ja isoveikka

Veljesten välistä rajua rakkautta :)

Puolivälin piraijat

Maanantaina käytiin jälleen katsomassa Meikoa ja naperoita. Ettei vain jäisi viikottainen pentu-spämmi tekemättä! Meno oli jo varsin vauhdikasta. Pennut ovat siinä mielessä hirvittävän herttaisessa iässä, että ne oppivat ja kokeilevat kaikenlaista uutta sekä ovat tietysti niin suloisia. Vauhti on kova, mutta koordinaatio ei vielä täysin toimi pään ja jalkojen välillä. Pää on menossa toiseen suuntaan kun jalat haluaakin yhtäkkiä toiseen suuntaan. Sekös pieniä ärsyttää ja sitten mennään vielä hieman mukkelismakkelis. Vauhti on siis viikon takaiseen ainakin triplaantunut ja jokainen mennä juoksi jo kovasti pentulassa.

Pennut täyttivät siis jo neljä viikkoa ja puolivälissä ollaan. Jokaiselle pennulle on löytynyt koti ja jokaiselle tulevalle omistajalle löytyi se oma suosikki jolle kodin tarjoaa. Mikä lämmittää tietysti minunkin mieltäni, että pennuille on hyvät kodit tiedossa! :)

Kaikki viisi ovat todella reippaita pentuja ja rohkeita. Luonteita ei vielä tietysti näe, mutta onhan nuo kaikki erilaisia persoonia. Paikalla ei meinaa pentuja erottaa toisistaan, mutta kuvista etenkin kasvojen piirteet ovat kaikilla jo hyvin erilaisia. Muuten ne ovat tasapaksuja antennihäntiä vielä!


Pennuista tuli otettua neliviikkoiskuvat.

Tytöt

Laitetaan ensin kuva vaaleammasta tytöstä eli Tipusta. Tipun voinen varmaan nimetä uudelleen sillä Tipun tulevalta omistajalta kuulin, että Tipu-tyttö tulee tottelemaan nimeä Anni. Kaunis kutsumanimi herttaiselle tytölle :)

Anni

Anni

Pupu- tyttö on edelleen ulkonäöltään kuin äitinsä kaksoisolento ja luulen, että siitä tulee kasvamaankin kuin äitinsä, mikä olikin tulevien omistajien haave ja toive. Hirmu suloinen ja reipas Puputuputin!

Pupu

Pupu

Sitten pikkujässikät eli kolme muskettisoturia!

Vasemmalta: Viilis, Jörö ja Poju

Pojista ennen erotin helposti vain Viiliksen sillä se on muita vaaleampi. Nyt oli Jörössä ja Pojussakin huomattavissa selkeät erot ulkonäössä. Jörö on pojista pienin ja mielestäni sillä on hirvittävän suloiset kasvot kera noiden ihaninien pienien pystykorvien. Jörö ei enää ollut mikään Jöröjukka vaan se oli hyvin vilkas ja lystikäs pieni mies. Kasvoilla alituinen hymysuu-ilme!

Jörö

Jörö

Pojun ja Jörön sekoitin ennen helposti keskenään, mutta tosiaan nyt ne erottaa jo selkeästi. Pojulla on leuassa pojista selkein merkki josta sen edelleen tunnistaa. Reipas ja utelias poika joka oli ensimmäisenä heti valmis tutkimaan kaikkia leluja sekä poseerasi kameralle kuin kokenutkin! Pojun ilmeessä nään voimakkaasti pentujen isän Pikku-Saton piirteet. 

Poju

Poju

Viilis on pojista edelleen vaalein ja nyt myös kookkain. Viilis on edelleen kova pusupoika ja ulkonäötäänkin syötävän suloinen nallekalle! Kaikkeen suhtautui edelleen varsin lunkisti ja istua nökötti kämmenilläni kuvauksen ajan.

Viilis

Viilis

Pennuille oli myös kasvaneet nyt siis naskalit ja sen sai kyllä huomata. Kaikkea piti maistaa ja ensimmäisenä jalkojen kimpussa roikkuikin viisi piraijaa pirun terävine nuppineuloineen! Shibamaisesti kieltäminen teki asiasta vain kaksi kertaa hauskempaa ja purra piti kaksi kertaa kovempaa ;) Meiko raukka joutui myös tuntea konkreettisesti naskalit viisinkertaisesti kun koko lauma päätti iskeä maitobaarille samaan aikaan!

Meiko-mamma on nyt aivan kalju! Ainahan pennut tietysti imevät emät aivan sanatarkasti kuiviksi ja pentujen jälkeen emät ovat sen näköisiä, että ovat kaikkensa antaneet. Meiko ei tietysti ikinä ole noin radikaalisti karvojaan pudottanut kun kaikki pohjavilla on nyt poissa ja Meiko muistuttaa lähinnä keljukookojoottia. Saan onneksi talvea vasten manttelin lainaan, ettei toinen aivan palellu kun kotiutuu! Saa nähdä mitä siitäkin tulee, sillä juoksuhousut ja heijastinliivitkin olivat Meikolle liian suuri pala purtavaksi. Eihän shiban arvolle vaatteet sovi, ainakaan niiden omasta mielestä!

Meiko olisi kovasti halunnut syödä pentujen pöperöt