Kyllä täytyy sanoa, että mielettömän luonteisia pentuja on Meiko aikaan saanut nyt kun tähän yhteen on lähemmin saanut tutustua. Mielenkiinnolla odotan muidenkin tapaamista. Meiko ei itse tiennyt oikein alkuun kuinka suhtautua ja suhtautui pentuun hieman jähmeästi, mutta Mai on niin mielettömän hyvä puhumaan koiraa, että Meikokin on aivan hämillään sen toiminnasta! Meiko on aina ollut itse hieman huono puhumaan niin kutsuttua koirien kieltä ja monet koirat tulkitsee sen elkeitä vähän väärin. Tämä on sinänsä hyvin ymmärrettävää kun elkeet ovat ennemmin jähmeitä kuin rentoja, mutta Main toimintaa ja reaktioita on ollut aivan uskomaton seurata. Meiko ei koskaan ole haastanut riitaa kenenkään muun koiran kanssa ja mitä omienkin koirien konflikteja/kyräilyjä on muutama parin vuoden aikana ollut niin aloittaja saati haastaja ei koskaan ole ollut Meiko, sillä laumajärjestys on selkeä. Nuori pentu ymmärrettävästi sotkee hieman kuvioita etenkin kun Meikon juoksut ovat lopuillaan, mutta hienot hermot on olleet Meikolla.
Mai on kyllä mielettömän hauska persoona. Elkeitä on paljon samoja kun emällään ja sen takia onkin ollut hauska viettää sen kanssa pari päivää. Virtaa ja energiaa riittää vaikka muille jakaa, mutta silti tarvittaessa osataan rauhoittua. Pihalla kannellaan keppejä ja käpyjä ylpeänä sekä kiivetään aina korkeimpien kinoksien päälle.
Mielenkiintoista tässä on se kuinka oma koira kasvaa aikuiseksi heti kun rinnalle tulee nuorempi koira. Meiko on ollut meidän laumassa se ikuinen juniori ja vähän pennunmielinen persoona, mutta kun Mai on rinnalla niin se on vanhentunut muutamalla vuodella välittömästi.
Koska oli kaunis aurinkoinen kevätpäivä ja minulla pitkästä aikaa vapaapäivä niin otettiin kamera mukaan päivälenkille ja Emil pääsi leikkimään uudella kameran linssillä samalla kun minä taluttelin näitä kahta tättähäärää.
Me otettiin haasteena testata saadaanko pikku-Mai väsähtämään ja kyllä 7 km lenkki vaati veronsa pienestä neidistä ja lenkin jälkeen sisällä nukutiinkin jo vierekkäin sopuisasti, emä ja tytär.
Kuvat: Emil Jansson
Emil totesi lenkin lopussa kun katseltiin Mai:n hepulia hangessa, että "Eikö radio-ohjattavat autotkin ala sekoilla siinä vaiheessa kun niistä alkaa patterit loppua?". Emil myös hämmästeli miten Mai voi hieman pahoin automatkoilla kun se pyörii pihallakin kuin mikäkin pyörremyrsky eikä voi pahoin ollenkaan :)
Elisa