keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Tuplasti onnea ja hieman epäonnea

Niistäpä muodostui meidän alkuvuosi, se on kai sitä elämän tasapainoa.

Jos aloitetaan kuitenkin niillä iloisilla osuuksilla ja niistä ensimmäisenä  haluan antaa vielä onnittelut meidän lauman pappakoiralle joka täytti 12.1.2014 jo 9-vuotta! Tico sai tietenkin nakkikakun, no ei suinkaan ihan kuorrutettuna 9:llä nakilla vaikka se varmaan olisikin pappakoiran suurin haave. Ehkä sitten kun täytetään pyöreitä vuosia : )
Miten paljon sitä onkaan itse oppinut näiden vuosien aikana ja miten paljon sitä onkaan vielä opittavaa. Kyllä sitä itse pyörittelee välillä päätään miten untuvikko sitä on oltu ja välillä pysähdyn oikein miettimään, miten paljon sitä on tultu eteenpäin monessa asiassa.  Kun sitä jää muistelemaan sitä hetkeä kun saimme Erjalta soiton, että yksi pieni shibapoika etsisi vielä omaa kotiaan niin nousee hymy huulille välittömästi kun näen silmieni edessä ne kuvat jotka kännykkäämme saapui tästä pienestä nöpökorvaisesta ja pulloposkisesta kippuran alusta. Vaikka tiesimme, että tästä pienestä suloisuudesta kasvaa äkkiä se aikuinen, itsevarma shibauros niin on se edelleen samanlainen nöpökorvainen ja pulloposkinen hieman vain suurempi shibapoika. Tico on perheemme ensimmäinen koira, eikä se ole ole ollut helpoimmasta päästä, mutta niin kuin olen ennenkin todennut suurimmissa osassa asioista en häpeä ensimmäisenä katsoa peiliin ja etsiä vikaa sieltä. On paljon asioita joita lähtisin ja osaisin lähestyä tänä päivänä eritavalla, mutta oppia ikä kaikki, sitä se on ollut tämän 9- vuoden ajan jota meidän perheen Tico-poika on värittänyt. Toivon mukaan näitä vuosia on vielä useita edessäpäinkin!

Toinen ehdottomasti onnitteluiden arvioinen asia on meidän Dazu (Nakazo Av Enerhaugen) pojan valioituminen Turun Winter Dog Showssa tammikuussa. Dazu täytti marraskuussa kaksi vuotta ja nappasi viimeisen sertinsä seitsemännestä näyttelystään ollen samassa näyttelyssä myöskin rotunsa paras. Norjanpoikamme on ensimmäinen yhteistyö sekä tuontikoira minulle. Vaikka koiran tuontiin ja koiran ottamiseen ylipäätään aina liittyy niitä riskejä niin täytyy sanoa, että tämä Norjanprinssi on kyllä täyttänyt toiveet niin monilta osin. Erityisesti niin terveyden osalta kuten myöskin luonteen osalta, jota edelleen jaksan hämmästellä positiivisessa mielessä ja myös tietenkin ulkomuodollisesti. Tästä tietenkin kuuluu kunnia Dazun omistajalle ja perheelle, on ollut niin voinko sanoa huoletonta ja upeaa kun Dazu pääsi niin ihanaan ja aktiiviseen kotiin!

Tuomarina näyttelyssä toimi Jari Fors ja shiboja oli kaiken kaikkiaan 19 kpl. Tässä vielä Dazun saama arvostelu: "Lähes keskikokoinen. Mittasuhteiltaan oikea. Komea pää, hyvät korvat, kauniit silmät. Erinomainen kaula. Kauttaaltaan hyvä runko ja raajat. Hyvä häntä ja turkki. Kirkas punaruskea väri vaalein merkein. Kevyt liike, luonne oikea." ja tuloksena siis: AVO ERI, AVK 1, SA, ROP, SERT, CACIB ja FI MVA.

Onnittelut siis meiltäkin tuoreelle FI MVA Nakazo Av Enerhaugen ja omistajalle Tarulle, sekä tietysti muillekin osapuolille!

Otsikossa mainittu hienoinen epäonni liittyy siihen, ettei meille suunnitelmista huolimatta niitä pentuja ainakaan nyt alkuvuodesta tule. Suunnitelmille on jatkoa tiedossa ja vaikka odotukset olivat ns. jalat maassa – mutta korkealla niin tämä on asia jossa pidän kiinni tietyistä periaatteistani täysin, eikä minulla ole asian  suhteen siis kiire, joten katsotaan mitä loppuvuosi tuo tullessaan.
Meikolle on nyt keväälle suunnitteilla harrastusmielessä vähän uudenlaista puuhaa, toivottavasti nämä sujuvat odotetusti.