maanantai 22. helmikuuta 2016

Uusia tuulia ja kevään tuoksua

..Ehkä luvassa myös muunlaisia tuoksuja :)

Koiraharrastaminen on itselläni junnannut paikallaan nyt jo oikeastaan useamman vuoden. Harrastan ja puuhailen omien koirieni kanssa kivoja juttuja mikä onkin tuntunut tällä hetkellä siltä oikealta jutulta, mutta oikeastaan kaikki muu on jäänyt syrjään. Näyttelyissäkin olen jaksanut muutaman kerran pyörähtää vain turistimielessä tai tuttuja moikkaamassa. Treenit Meikon kanssa on olleet nyt talvitauolla, mutta niihin kuvioihin pyrimme pääsemään taas takaisin kun treenit vain jatkuvat.

Pentuhaaveita ja suunnitelmia on yhä. Kasvatusajatuksien kanssa minulla ei koskaan ole ollut kiire, mutta jossain mielessä niissäkin on vain jopa laiskistunut. Meiko on osannut ajoittaa juoksunsa aina niin sopivaan saumaan, että suunnitelmia on pitänyt siirtää ja ajoittain ne on jopa haudattu kokonaan. Ei en luovuta vieläkään, mutta suunnitelmia katsellaan nyt taas hieman eri näkökulmasta. Meidän oma arki tulee muuttumaan tässä ihan lähikuukausina sen verran, että  kirjoittelu tänne ja vähän muuallekkin on ihan vain jäänyt tietoisesti täysin syrjään. Olen keskittynyt omiin juttuihini sen kummemmin maailman menoon kantaa ottamatta.

Meidän pieni perhe nimittin kasvaa kovin odotetulla pienellä kaksijalkaisella nyytillä lähikuukausina. Odotusaika on mennyt omalta osaltani erinomaisesti ja olen voinut erittäin hyvin. Kasvava pieni ihmisenalku ei ole hidastanut tahtiani ja jalka nousee yhä varsin kepeästi koirien kanssa lenkkeillessä. Henkinen puoli ja asian tuomat muutokset ovat ehkä osaltani vaatineet enemmän valmistautumista, mutta vastaan otetaan avosylin se mitä on tulossa.

Koirat nyt eivät välttämättä ehkä ihan täysin tiedosta vielä mitä on edessä. Meiko on kuitenkin alusta asti ollut varsin kiinnostunut ja selkeästi aistinut muutoksia. Alussa se makoili pitkiäkin aikoja mahani päällä, mutta nyt se on käytännössä mahdotonta. Tutuilta saadut tarvikkeet ja vaatteet kiinnostavat kovasti ja mm. leikkimatto oli varsin jännä lisä olohuoneen lattialle. Meikon uskonkin suhtautuvan pieneen ihmisenalkuun varsin neutraalisti, se on aina pitänyt lapsista kovasti. Kisu sen sijaan suhtautuu muutoksiin hitaammin ja aika näyttää miten se tulee reagoimaan ihan uuteen perheenjäseneen ja arjen rytmin muutoksiin. Sekä Kisulle, että minulle tulee ehkä olemaan haastellisinta, että vauva ei kulje kello kourassa ja tulee hyvin pitkälti rytmittämään arkemme ihan uudelleen.



Koska en blogista halua tehdä mitään vauvablogia, tulin vain kertomaan miksi tulen luultavasti nyt kuitenkin lähiaikoina sulkemaan blogin ainakin hetkellisesti koska kirjoitusinto ei vain lähtenyt enää rullaamaan niin kuin toivoin. Koirat tai niiden asema perheessämme ei tule väistymään vauvan myötä se on minulle ihan perusperiaate, mutta jotain muuttuu aina hitusen kuitenkin. Ehkei myöskään omatuntoni kestänyt sitä kolkutusta, että kirjoittelun pariin piti palata ja silti se vain jäi, mutta ylpeänä keskityn nyt täysin tähän elämänvaiheeseen ihan täysillä.

Aurinkoista kevään odottelua kaikille, toivottavasti tutut eivät unohda, että olemassa me ollaan kuitenkin, vaikka blogikynä saakin nyt pölyttyä pöydällä ihan rauhassa! :)

Odottelevin terveisin: Elisa ja Genshi No shibat